Etusivu > Älykäs erikoistuminen > Ihmiskeskeiset ratkaisut

Ihmiskeskeiset ratkaisut

Satakunnan maakuntasuunnitelma 2014–2017 määrittelee ihmiskeskeiset ratkaisut osaksi Satakunnan talouden älykästä erikoistumista. Ihmiskeskeiset ratkaisut käsittävät uusia tapoja soveltaa yhteiskunnallisia palveluja, jotka koskevat mm. uuden teknologian mahdollistamia innovatiivisia ratkaisuja asumisessa, liikkuvuudessa, turvallisuudessa sekä palvelujen tuotannossa. Ihmiskeskeiset ratkaisut kunnioittavat myös erilaisia tarpeita ja mahdollisuuksia tehdä valintoja. Siinä yhdistyvät myös ihmisten osallistuminen päätöksentekoon, suunnitteluun ja palvelujen toteutukseen.

Asuminen

Satakunnan asumistilannetta kuvataan hallintaperusteen mukaan. Näin saadaan kunnallinen vaikuttaminen esille asumisen tukirahoittamisen muodossa. Tilastokeskus kerää asumistilastonsa pääosin Väestörekisterikeskuksen tietojärjestelmästä, johon rakennusviranomaiset ilmoittavat asuntoja ja rakennuslupaa koskevat tiedot. Asuntojen hallintaa tarkastellaan asuntokuntien kautta.

Asuntokunnan muodostavat vakinaisesti varsinaisissa asunnoissa asuvat henkilöt eli ns. asuntoväestö. Henkilöitä, jotka ovat Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän mukaan kirjoilla laitoksissa, asunnottomia, ulkomailla ja tietymättömissä olevia, ei lueta asuntoväestöön. Asuntolarakennuksiksi luokitelluissa rakennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asuinhuoneiston määritelmää, eivät myöskään muodosta asuntokuntaa. Asuntokuntia voidaan kuvata mm. asuntokunnan rakenteen, henkilöluvun, elinvaiheen, tulojen ja asuntokunnan jäsenten iän mukaan. Asuntokuntien asuinoloja voidaan kuvata yhdistämällä asuntojen tietoja niissä asuvien asuntokuntien tietoihin esimerkiksi asumistiheyttä kuvattaessa. Yksikkökohtaiset tiedot ovat tilastolain mukaan salassa pidettäviä. (Tilastokeskus)

Satakunnan asuntokannan hallintaperusteita tarkastellaan asuntokuntien lukumäärän ja asuntoväestön lukumäärän avulla.

Taulukko 1. Satakunnan asuntokannan asuntokuntien lukumäärä hallintaperusteen mukaan (suluissa niiden osuudet asuntokannasta).   

2006200720082009201020112012201320142015
Omistusasunnot78337
(72,8%)
78387
(72,7%)
79015
(73,2%)
79647
(73,4 %)
79672
(73,3 %)
79846
(73,5 %)
79945
(73,3 %)
80497
(73,5 %)
80472
(73,2 %)
80093
(72,9 %)
Vuokra-asunnot:
Arava tai
korkotukivuokra-asunto
10541
(9,8%)
10522
(9,8%)
10453
(9,7%)
9865
(9,1 %)
9844
(9,1 %)
9399
(8,7 %)
9065
(8,3 %)
6784
(6,2 %)
6599
(6,0 %)
6405
(5,8 %)
Vuokra-asunnot: Muu
vuokra-asunto
16177
(15,0%)
16195
(15,0%)
15834
(14,7 %)
15926
(14,7 %)
16155
(14,9 %)
16458
(15,1 %)
16908
(15,5 %)
19299
(17,6 %)
20630
(18,8 %)
21228
(19,3 %)
Asumisoikeusasunnot21
(0,0%)
22
(0,0%)
22
(0,0%)
22
(0,0 %)
0
(0,0 %)
0
(0,0 %)
0
(0,0 %)
0
(0,0 %)
0
(0,0 %)
0
(0,0 %)
Muu tai tuntematon
hallintaperuste
2474
(2,3%)
2661
(2,5%)
2669
(2,5%)
3036
(2,8 %)
3017
(2,8 %)
3008
(2,8 %)
3162
(2,9 %)
2990
(2,7 %)
2207
(2,0 %)
2219
(2,0 %)
Yhteensä107550
(100,0%)
107787
(100,0%)
107993
(100,0 %)
108496
(100,0 %)
108688
(100,0 %)
108711
(100,0 %)
109080
(100,0 %)
109570
(100,0 %)
109908
(100,0 %)
109945
(100,0 %)

Lähde: Tilastokeskus ja Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö

Satakunnan asuntokannan asuntokunnat muodostuivat noin 73 prosenttisesti omistusasunnoista ajanjaksolla 2006–2015. Vastaavasti vuokra-asuntoja oli vastaavana ajanjaksona noin 24–25 prosenttia asuntokunnista. Vuokra-asunnoista Arava tai korkotukivuokra-asuntoja oli vielä vuonna 2008 noin 10 prosenttia asunto-kunnista, mutta niiden määrä laski vuoteen 2015 mennessä kuuteen prosenttiin. Asumistukiasuntoja oli tilastoitu vuoteen 2009 saakka, jolloin niitä oli 0,02 prosenttia asuntokunnista. Satakunnan asuntokunnista noin 2-3 prosenttia koostui muusta tai tuntemattomasta hallintamuodosta ajanjaksolla 2006-2015.

Taulukko 2. Satakunnan asuntokannan asuntoväestön lukumäärä hallintaperusteen mukaan (suluissa niiden osuudet asuntokannasta).      

 20062007200820092010201120122013 2014  2015
Omistusasunnot178586
(79,7%)
177517
(79,6%)
177803
(80,0%)
177913
(80,2%)
177570
(80,2%)
177088
(80,3%)
176344
(80,1%)
176369
(80,2%)
175428
(79,9 %)
173715
(79,6%)
Vuokra-asunnot: Arava tai korkotukivuokra-asunto16343
(7,3 %)
16059
(7,2 %)
15933
(7,2 %)
14877
(6,7 %)
14751
(6,7 %)
14039
(6,4 %)
13477
(6,1 %)
9894
(4,5 %)
9563
(4,4 %)
9240
(4,2 %)
Vuokra-asunnot: Muu
vuokra-asunto
24854
(11,1 %)
24865
(11,2 %)
23923
(10,8%)
24005
(10,8%)
24200
(10,9%)
24535
(11,1 %)
25217
(11,5%)
28745
(13,1 %)
30659
(14,0 %)
31515
(14,4%)
Asumisoikeusasunnot27
(0,0 %)
28
(0,0 %)
27
(0,0 %)
27
(0,0 %)
0
(0,0 %)
0
(0,0 %)
0
(0,0 %)
0
(0,0 %)

(0,0 %)
           0
(0,0 %)
Muu tai tuntematon
hallintaperuste
4184
(1,9 %)
4600
(2,1 %)
4496
(2,0 %)
5075
(2,3 %)
4932
(2,2 %)
4925
(2,2 %)
5105
(2,3 %)
4856
(2,2 %)
3811
(1,7 %)
3860
(1,8 %)
Yhteensä178586
(100,0%)
177517
(100,0%)
177803
(100,0%)
177913
(100,0%)
177570
(100,0%)
177088
(100,0%)
176344
(100,0%)
176369
(100,0%)
175428
(100,0%)
173715
(100,0%)

Lähde: Tilastokeskus ja Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö

Satakunnassa asui omistusasunnoissa noin 79-80 prosenttia asuntokannan lukumääräisestä väestöstä ajanjaksolla 2006-2015. Vuokra-asuntojen Arava tai korkotukiasuntoja asuntoväestön lukumäärästä oli samana ajanjaksona seitsemästä prosentista neljään prosenttiin. Asumisoikeus-asuntoja oli vuoteen 2009 saakka 0,01 prosenttia asuntoväestöstä.

Liikkuminen

Liikkuvuutta tarkastellaan siihen liittyvien yhteiskunnan tarjoamien palvelujen kautta, johon myöskin kuntien tarjoama joukkoliikenteen sekä niiden liikenneväyläinvestoinnit kuuluvat. Kuntien tarjoaman joukkoliikenteen osalta tarkastellaan niiden kokonaiskuluja ja -tuloja sekä niiden asukasta kohden olevia lukuja. Lopuksi tarkastellaan niiden tekemien liikenneväyläinvestointeja.

Lähde: Tilastokeskus

Satakunnan joukkoliikenteen menot ja tulot on muutettu kiinteähintaiseksi kuntatalouden julkisten menojen hintaindeksillä 2005=100. Satakunnan kuntien rahoittaman julkisen joukkoliikenteen toiminta menot ovat kasvaneet säännöllisesti jokaisena tarkasteltavana vuonna ajanjaksolla 2006-2015 edellisvuoteen nähden, poikkeuksena tähän olivat vuodet 2007 ja 2013. Joukkoliikenteen toiminnasta tulevat tulot ovat olleet selvästi sen toiminnasta tulevia menoja pienemmät. Joukkoliikenteen toiminnan menot olivat 135-272 prosenttia suuremmat kuin vastaavat tulot tarkasteluvuodesta riippuen ajanjaksolla 2006-2015.

Lähde: Tilastokeskus ja Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö

Satakunnan joukkoliikenteen menot ja tulot on muutettu kiinteähintaiseksi kuntatalouden julkisten menojen hintaindeksillä 2005=100. Kuntien rahoittamat julkiset joukkoliikenteen menot ovat kasvaneet noin 57,1 prosenttia jokaista kuntalaista kohden Satakunnassa vuoteen 2015 mennessä vuoden 2006 tasosta. Samaan aikaan joukkoliikenteen toiminta tulot jokaista asukasta kohden ovat kasvaneet 37,9 prosenttia. Satakunnan joukkoliikenteen toiminta menot olivat 220 prosenttia suuremmat kuin vastaavat tulot jokaista asukasta kohden vuonna 2015. Satakunnan kunnat investoivat liikenneväyliin noin 34,6 miljoonaa euroa ja ne saivat niistä tuloja noin 7,7 miljoonaa euroa vuonna 2015. Asukasta kohden nämä luvut ovat menojen osalta 155,14 euroa ja tulojen osalta 34,37 euroa.

Turvallisuus

Turvallisuudella tarkoitetaan uhkien, riskien ja vaarojen poissaoloa. Turvallisuustermiä käytetään viitattaessa mm. rikollisuuteen, onnettomuuksiin, työhön, elintarvikkeisiin, sotiin, tietoturvaan tai vaikka liikenteeseen. Täydellistä turvallisuutta ei pystytä saavuttamaan, mutta sitä pystytään panostuksin parantamaan vähentämällä uhkia erityisesti tilanteissa, joissa ihminen ja tekniikka ovat mukana.

Satakunnan vallitsevan turvallisuuden kehitystä kuvataan siellä tilastoiduilla rikosten ja rikko-musten absoluuttisilla määrillä sekä niiden väkilukuun suhteutetuilla osuuksilla. Rikoksia ja rikkomuksia tarkastellaan tilastokeskuksen jaottelun perusteella, jossa ne on jaoteltu 1) omaisuus-rikoksiin, 2) henkeen ja terveyteen kohdistuviin rikoksiin, 3) seksuaalirikoksiin, 4) rikoksiin oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja yleistä järjestystä vastaan, 5) eräisiin liikennerikoksiin, 6) lii-kenneturvallisuuden vaarantamiseen, liikennepakoon tieliikenteessä ja liikennerikkomukseen sekä 7) muihin rikoksiin.

Taulukko 3. Satakunnassa tilastoidut rikokset ja rikkomukset vuosina 2009-2016 (suluissa niiden  osuudet Satakunnassa tehdyistä rikoksien ja rikkomusten kokonaismäärästä).

 20092010201120122013201420152016
Omaisuusrikokset9501
(21,5 %)
9042
(21,7 %)
8649
(19,7 %)
8137
(23,4 %)
8408
(25,2 %)
9040
(26,2 %)
7497
(19,3 %)
7010
(15,8 %)
Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset1491
(3,4 %)
1523
(3,7 %)
1725
(3,9 %)
1520
(4,4 %)
1388
(4,2 %)
1300
(3,8 %)
1336
(3,4 %)
1391
(3,1 %)
Seksuaalirikokset98
(0,2 %)
73
(0,2 %)
85
(0,2 %)
120
(0,3 %)
83
(0,2 %)
113
(0,3 %)
110
(0,3 %)
157
(0,4 %)
Rikokset oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja yleistä järjestä vastaan519
(1,2 %)
 504
(1,2 %)
605
(1,4 %)
560
(1,6 %)
445
(1,3 %)
414
(1,2 %)
463
(1,2 %)
489
(1,1 %)
Eräät liikennerikokset2314
(5,2 %)
2497
(6,0 %)
2452
(5,6 %)
1965
(5,7 %)
1937
(5,8 %)
2042
(5,9 %)
1801
(4,6 %)
1961
(4,4 %)
Liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteessä ja liikennerikkomus26894
(61,0 %)
24736
(59,5 %)
27167
(61,7 %)
19679
(56,6 %)
18276
(54,7 %)
18732
(54.3 %)
25174
(64.7 %)
30482
(68,9 %)
Muut rikokset3300
(7,5 %)
3202
(7,7 %)
3316
(7,5 %)
2775
(8,0 %)
2889
(8,6 %)
2852
(8,3 %)
2551
(6,6 %)
2771
(6,3 %)
Rikokset ja rikkomukset yhteensä44117
(100,0%)
41577
(100,0%)
43999
(100,0%)
34756
(100,0%)
33426
(100,0%)
34493
(100,0%)
38932
(100,0%)
44261
(100,0%)

 Lähde: Tilastokeskus ja Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö

Absoluuttisilla määrillä mitattuna Satakunnan tilastoidut rikokset ja rikkomukset ovat olleet alhaisimmillaan vuonna 2013 tarkasteltavalla ajanjaksolla 2009–2016. Satakunnassa tilastoidut rikokset ja rikkomukset ovat olleet kasvussa vuodesta 2014 lähtien. Rikoksia ja rikkomuksia oli yhteensä 33 426 vuonna 2013 ja vuonna 2016 peräti 44 261 eli ne kasvoivat vuoteen 2016 mennessä 32 prosenttia. Erityisesti seksuaalirikokset (+89,2 %), liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteessä ja liikennerikkomus (+66,8 %), rikokset oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja yleistä järjestystä vastaan (+9,9 %) sekä eräät liikennerikokset (+1,2 %) ovat kasvaneet vuoden 2013 tilanteesta vuoteen 2016 mennessä. Parempaan suuntaan kehittyivät vain omaisuusrikokset (-16,6 %) ja muut rikokset (-4,1 %), jotka vähenivät samana ajanjaksona.

 Lähde: Tilastokeskus ja Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö

Satakunnassa tehtiin vuonna 2016 tuhatta asukasta kohti seuraavia rikoksia vähemmän kuin koko maassa: omaisuusrikoksia, henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia, rikoksia oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja yleistä järjestystä vastaan sekä muita rikoksia. Satakunnassa oli samaan aikaan tuhatta asukasta kohti huonompi tilanne kuin koko maassa seksuaalirikosten, eräiden liikenne-rikosten, liikenneturvallisuuden vaarantamisen, liikennepaon tieliikenteessä sekä liikenne-rikkomuksien osalta.

Palvelujen tuotanto

Palvelujen tuotantoa tarkastellaan laskemalla, kuinka paljon kuntataloudet kuluttavat kustannus-kohtaisesti niihin asukasta kohti. Näin saadaan kattava kuva palveluiden tuotannosta ja niiden painotuksista. Samalla saadaan myös vertailukelpoinen tulos tarkasteltaessa Satakunnan tilannetta koko maan tilanteeseen.

Lähde: Tilastokeskus ja Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö

Yleisellä kuntatalouden menojen tarkastelutasolla katsottuna Satakunnan kuntatalouksien menot asukasta kohti olivat vuonna 2015 sosiaali- ja terveystoimen sekä muiden menojen osalta suurempia kuin koko maan vastaavat menot. Toisaalta opetus- ja kulttuuritoiminnan menot sekä yleishallinnon menot olivat vastaavasti pienemmät asukasta kohti.

Taulukko 4. Kuntatalouksien menot lajeittain Satakunnassa ja koko maassa (euroa per asukas) vuonna 2015.

 SatakuntaKoko maa
 Sosiaali- ja terveystoiminta:  
Lastensuojelun laitos- ja perhehoito130130
Lastensuojelun avohuoltopalvelut  40  50
Muut lasten ja perheiden avopalvelut  50  50
Ikääntyneiden laitoshoito200130
Ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan asumispalvelut460340
Muut ikääntyneiden palvelut  60  80
Vammaisten laitoshoito  40  30
Vammaisten ympärivuorokautisen hoivan asumispalvelut180130
Muut vammaisten palvelut180170
Kotihoito230210
Työllistymistä tukevat palvelut  50100
Päihdehuollon erityispalvelut  30  40
Perusterveydenhuollon avohoito430430
Suun terveydenhuolto100110
Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito220210
Erikoissairaanhoito13001260
Ympäristöterveydenhuolto  30 20
Muu sosiaali- ja terveystoiminta210270
 Opetus- ja kulttuuritoiminta:  
Lasten päivähoito460550
Esiopetus  60  60
Perusopetus870900
Lukiokoulutus130120
Ammatillinen koulutus  10  80
Kansalaisopistojen vapaa sivistystyö  30  30
Taiteen perusopetus  30  20
Muu opetustoiminta  10   0
Kirjastotoiminta  60 60
Liikunta ja ulkoilu130110
Nuorisotoiminta  40  40
Museo- ja näyttelytoiminta  30  20
Teatteri-, tanssi- ja sirkustoiminta  10  20
Musiikkitoiminta  10  20
Muu kulttuuritoiminta  20  20
 Muu toiminta:  
Yhdyskuntasuunnittelu  50  60
Rakennusvalvonta  20  20
Ympäristön huolto  10  10
Liikenneväylät160150
Puistot ja yleiset alueet  70  40
Palo- ja pelastustoiminta190120
Lomituspalvelut  40  40
Tila- ja vuokrauspalvelut400430
Tukipalvelut550450
Elinkeinoelämän edistäminen  80  50
Vesihuolto150  70
Energiahuolto  90  10
Jätehuolto  40  10
Joukkoliikenne  30130
Satamatoiminta  10   0
Maa- ja metsätilat   0  10
Muu toiminta  20  30

Lähde: Tilastokeskus ja Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö

Tarkastellessa kuntatalouksien menoja yksityiskohtaisemmin sosiaali- ja terveystoiminnan, opetus- ja kulttuuritoiminnan sekä muun toiminnan osalta, niin taulukosta 4 havaintaan, että Satakunnassa on panostettu asukasta kohti enemmän kuin koko maassa sosiaali- ja terveystoiminnassa ikääntyneiden laitoshoitoon, ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan asumispalveluihin, vammaisten laitoshoitoon, vammaisten ympärivuorokautisen hoivan asumispalveluihin, muihin vammaisten palveluihin, kotihoitoon, perusterveydenhuollon vuodeosastohoitoihin, erikoissai-raanhoitoon sekä ympäristöterveydenhuoltoon. Vastaavasti opetus- ja kulttuuritoiminnassa Satakunta on panostanut enemmän lukiokoulutukseen, taiteen perusopetukseen, muuhun opetustoimintaan, liikuntaan ja ulkoiluun sekä museo- ja näyttelytoimintaan. Muun toiminnan osalta Satakunta on panostanut enemmän liikenneväyliin, puistoihin ja yleisiin alueisiin, palo- ja pelastustoimintaan, tukipalveluihin, elinkeinoelämän edistämiseen, vesihuoltoon, energiahuoltoon, jätehuoltoon sekä satamatoimintaan.

Satakunnassa on panostettu asukasta kohti yhtä paljon kuin koko maassa sosiaali- ja terveys-toiminnassa lastensuojelun laitos- ja perhehoitoon, muuhun lasten ja perheiden avopalveluihin sekä perusterveydenhuollon avohoitoon. Vastaavasti opetus- ja kulttuuritoiminnan osalta Satakunnassa on panostettu yhtä paljon esiopetukseen, kansalaisopistojen vapaaseen sivistystyöhön, kirjastotoi-mintaan, nuorisotoimintaan sekä muuhun kulttuuritoimintaan. Muun toiminnan osalta Satakunta on panostanut yhtä paljon rakennusvalvontaan, ympäristön huoltoon sekä lomituspalveluihin.

Satakunnassa on panostettu asukasta kohti vähemmän kuin koko maassa sosiaali- ja terveys-toiminnan osalta lastensuojelun avohuoltopalveluihin, muihin ikääntyneiden palveluihin, työllistymistä tukeviin palveluihin, päihdehuollon erityispalveluihin, suun terveydenhuoltoon sekä muuhun sosiaali- ja terveystoimintaan. Opetus- ja kulttuuritoiminta osalta Satakunta on panostanut vähemmän lasten päivähoitoon, perusopetuksen, ammatilliseen koulutukseen, teatteri-, tanssi- ja sirkustoimintaan sekä musiikkitoimintaan. Muun toiminnan osalta Satakunnassa on panostettu vähemmän yhdyskuntasuunnitteluun, tila- ja vuokrauspalveluihin, joukkoliikenteeseen, maa- ja metsätiloihin sekä muuhun toimintaan.

Lähteet:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Asunnot ja asuinolot [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-6745. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 12.10.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/asas/index.html

Suomen virallinen tilasto (SVT): Julkisten menojen hintaindeksi [verkkojulkaisu].

ISSN=1798-4505. Helsinki Tilastokeskus [viitattu 24.8.2018].

Saatitapa: http://www.stat.fi/til/jmhi/index.html

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuntatalous [verkkojulkaisu].
ISSN=2343-4147. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 24.8.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/kta/index.html

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-5379. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 24.8.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vaerak/index.html

Suomen virallinen tilasto (SVT): Rikos- ja pakkokeinotilasto [verkkojulkaisu]. ISSN=2342-9151. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 25.9.2017].

Saantitapa: http://www.stat.fi/til/rpk/index.html

Teksti ja kuvat on tuotettu osana Satakuntaliiton rahoittamaa EAKR-hanketta Teollisuuden uudistumis- ja kilpailukyky – Uudet liiketoimintamallit verkostossa (TEUVO).

Kirjoittaja: Samuli Aho Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksiköstä.

Sivu päivitetty 14.09.2018