Etusivu > Älykäs erikoistuminen > Energiatehokkuus

Energiatehokkuus

Energiatehokkuudella tarkoitetaan ilmaston lämpenemistä lisäävien kasvihuonepäästöjen vähentämistä kustannustehokkaalla tavalla. Ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi energiaa on myös tärkeä säästää myös muista syistä. Näitä ovat energian saatavuuden turvaaminen, tuontienergiatarpeen vähentäminen, energiakustannusten alentaminen, resurssitehokkuus ja muut ympäristösyyt kuten ympäristön- ja ilmansuojelu. Energian säästöllä pyritään myös edistämään samalla uusiutuvan energian osuuden kasvattamista.

Tuloksellisesta energiansäästöstä Suomessa mainittakoon esimerkkeinä sähkön ja lämmön yhteistuotanto, vapaaehtoisten energiatehokkuussopimusten kattavuus ja energiakatselmusten järjestelmällinen toteuttaminen. Suomi on monissa energiansäästötoimissa ja energiankäytön tehokkuudessa kansainvälisesti johtavia maita. Tämä on saavutettu kustannustehokkailla ratkaisuilla ja vapaaehtoisuuteen perustuvalla energiatehokkuussopimusjärjestelmällä. Tällä hetkellä suurin osa cleantech -liiketoiminnan arvosta tulee energiatehokkuudesta. Energiavirasto vastaa osaltaan energiatehokkuuden edistämisestä, kuten energiatehokkuussopimuksista, energiakatselmuksista, kuluttajien energianeuvonnasta ja viestinnästä sekä tuotteiden ekologisesta suunnittelusta ja energiamerkinnöistä. Energiavirasto seuraa, arvioi kansallisia energiatehokkuustoimia sekä raportoi niistä.

Millainen sitten on Satakunnan teollisuuden energia- ja sähkönkäytön tehokkuus eri toimialoilla? Siitä saadaan seuraavaksi käsitys tarkastelemalla teollisuuden energiankäytön tehokkuutta kulutuksen ja toimialan henkilöstön välisellä suhteella, energiankulutuksen ja liikevaihdon välisellä suhteella sekä energiankulutuksen ja jalostusarvon välisellä suhteella. Tällöin voidaan puhua myös tuottavuudesta tehokkuudesta. Vastaavasti teollisuuden sähkönkäytön tehokkuutta tarkastellaan teollisuuden sähkönkulutuksen ja sen henkilöstön välisellä suhteella, sähkönkulutuksen ja liikevaihdon suhteella sekä sähkönkulutuksen ja jalostusarvon välisellä suhteella. Tilastokeskus määrittää jalostusarvon seuraavasti:

Jalostusarvo mittaa toimipaikan varsinaisessa tuotantotoiminnassa eri tuotannontekijöiden tuottamaa yhteenlaskettua arvonlisäystä. Jalostusarvo lasketaan tuotantotoiminnasta saatujen tuottojen ja toiminnasta aiheutuneiden kustannusten erotuksena. Tuottoihin sisältyy myös toimipaikan toimitukset yrityksen toisille toimipaikoille ja kustannuksiin hankinnat yrityksen toisilta toimipaikoilta. Määritelmän mukaan kustannuksiin ei sisällytetä toimipaikan työvoimasta aiheutuvia kustannuksia.

Mitä pienempiä arvoja teollisuuden energiankulutuksen ja sen henkilöstön välistä suhdetta mittaava mittari saa, sitä tehokkaampaa on kyseisen teollisuudenalan energiankulutus työntekijää kohti laskettuna. Vastaavasti, mitä suurempia arvoja kyseinen suhde saa, sitä tehottomampaa energian käyttö kyseisellä toimialalla on työntekijää kohti laskettuna. Toimialoja ei kuitenkaan voi vertailla keskenään, koska niiden rakenteet ja tuotanto ovat erilaisia. Tästä syystä niiden kehitystä on tarkasteltava vain yksittäin ajallisesti. Vastaavasti samalla periaatteella toimivat teollisuuden energiakäytön ja liikevaihdon välistä suhdetta sekä teollisuuden energiankäytön ja jalostusarvon välistä suhdetta mittaavat mittarit sekä vastaavat mittarit sähkön kulutuksen tehokkuuden mittaamisessa.

Teollisuuden energian käytön tehokkuus

Tarkasteltavana on Satakunnan kaivostoiminnan ja louhinnan (B) sekä teollisuuden (C) yhteenlaskettu toimialaluokka BC. Toimialaluokkaa tarkastellaan energiankulutuksen ja henkilöstön välisen suhteen, energiankulutuksen ja liikevaihdon välisen suhteen sekä energiankulutuksen ja jalostusarvon välisen suhteen kautta.

Liikevaihto ja jalostusarvo on muutettu kiinteähintaisiksi teollisuuden tuottajahintaindeksillä 2010=100.

Lähde: Tilastokeskus, Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö.

Satakunnan teollisuuden yhteenlasketun toimialaluokan BC energian kulutus per työntekijä on tehokkaimmillaan vuonna 2009, jonka jälkeen tilanne huonontuu ollen 600 MWh -luokkaa per työntekijä vuodesta 2010 lähtien. Satakunnan teollisuuden yhteenlasketun toimialaluokan BC energiankulutus per liikevaihto oli tehokkaimmillaan vuosina 2009 ja 2015, tehottomillaan se oli vuonna 2013.  Vastaavasti toimialaluokan BC energiankulutus per jalostusarvo oli tehokkaimmillaan vuonna 2007 ja tehottomillaan vuonna 2011.

Teollisuuden sähkönkäytön tehokkuus

Teollisuuden sähkönkäytön tehokkuutta tarkastellaan Satakunnan teollisuuden toimialalla B (kaivostoiminta ja louhinta) sekä toimialalla C (teollisuus). Toimialoja ei kuitenkaan voida vertailla keskenään niiden rakenteen erilaisuudesta johtuen, vaan niitä tulee tarkastella yksittäin vain ajallisesti.

Lähde: Tilastokeskus ja Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö.

Satakunnan teollisuus toimialan C sähkönkulutus työntekijää kohti laskettuna on tehokkaimmillaan vuonna 2009 ajanjaksolla 2007–2015, jonka jälkeen sähkönkulutus asettuu 213 ja 223 MWh/työntekijä välimaastoon. Kaivostoiminnan ja louhinnan toimialalla B sähkönkulutus työntekijää kohti laskettuna on syklisempää kuin teollisuuden toimialalla. Kaivostoiminnan ja louhinnan toimialan sähkönkäyttö on tehokkaimmillaan vuonna 2010 ajanjaksolla 2007–2015.

Liikevaihto on muutettu kiinteähintaisiksi teollisuuden tuottajahintaindeksillä 2010=100.

Lähde: Tilastokeskus, Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö.

Satakunnan teollisuus toimialan C sähkönkulutus liikevaihtoeuroa kohti laskettuna on 0,65 ja 0,60 kWh välimaastossa ajanjaksolla 2007–2015. Tehokkaimmillaan sähkönkäyttö on kyseisellä toimialalla vuosina 2010, 2014 ja 2015. Kaivostoiminnan ja louhinnan toimialan B sähkönkulutus liikevaihtoeuroa kohti laskettuna on tehokkaimmillaan vuonna 2009. Tehottomillaan se on vuonna 2013.

Jalostusarvo on muutettu kiinteähintaisiksi teollisuuden tuottajahintaindeksillä 2010=100.

Lähde: Tilastokeskus, Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö.

Satakunnan teollisuustoimialan C sähkönkäytön tehokkuus jokaista jalostusarvo euroa kohti laskettuna on tehokkaimmillaan vuonna 2010 ja tehottomimmillaan vuonna 2008 ajanjaksolla 2007–2015. Kaivostoiminnan ja louhinnan toimialan B sähkönkulutus jalostusarvo euroa kohti laskettuna on tehokkaimmillaan vuonna 2010 ja tehottomillaan vuonna 2013.

Lopuksi Satakunnan teollisuuden toimialojen sähkönkäyttöä tarkastellaan Tilastokeskuksen TOL luokituksen 2-luokitusnumeron tarkkuudella. Tarkasteltavana ovat toimialat mineraalien kaivu, elintarviketeollisuus, tekstiili- ja vaatetusteollisuus, metsäteollisuus, kemianteollisuus, metallien jalostus, kone- ja metallituoteteollisuus, elektroniikka- ja sähkötuoteteollisuus, muu tehdasteollisuus.

Taulukko 1. Sähkön kulutus (MWh/työntekijä) Satakunnan eri teollisuuden toimialoilla vuosina 2007–2015.

 200720082009201020112012201320142015
05 – 09 Mineraalien kaivuu24,00076,30522,93618,10031,53259,701118,14325,31621,552
10 – 12 Elintarviketeollisuus43,31643,65441,55154,42865,02336,84444,70062,28846,050
13 – 15 Tekstiili ja vaateteollisuus95,967104,079106,31794,54589,14791,25565,76057,64491,922
16, 17 Metsäteollisuus1219,8171160,3771067,4641126,4421136,6411165,1141200,0931244,9081285,276
19 – 22 Kemianteollisuus234,166249,422223,124260,716267,970252,614269,186283,283282,497
24 Metallien jalostus296,366264,789232,663351,242284,89306,631351,753307,991298,458
25,28,29,30,33 Kone- ja metalli-tuoteteollisuus17,37015,58319,64526,27235,37926,43934,52724,15323,297
26, 27 Elektroniikka- ja sähköteollisuus11,43829,091.23,95223,52923,43832,89513,8579,852
18, 23, 31, 32 Muu tehdasteollisuus83,2769,02622,91714,47443,15149,43521,88217,98628,902

Lähde: Tilastokeskus, Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö.

Tilastosta selviää kuinka valtavia eroja eri teollisuuden alojen sähkönkulutuksessa on työntekijää kohti laskettuna. Nämä erot johtuvat tietysti toimialojen erilaisesta toiminnasta eikä niitä voida talouden tehokkuutta silmällä pitäen vertailla keskenään. Yksittäisten Satakunnan teollisuustoi-mialojen sähkönkäytön tehokkuus on tilaston valossa tehokkaimmillaan kone- ja metallituoteteol-lisuuden ja muu tehdasteollisuuden toimialalla vuonna 2008, metsäteollisuuden, kemianteol-lisuuden ja metallien jalostuksen toimialoilla vuonna 2009, mineraalien kaivuun toimialalla vuonna 2010, elintarviketeollisuuden toimialalla vuonna 2012, tekstiili ja vaateteollisuuden toimialalla vuonna 2014 ja Elektroniikka- ja sähkö-teollisuuden toimialalla vuonna 2015.

Taulukko 2. Sähkön kulutus (kWh/liikevaihto €) Satakunnan eri teollisuuden toimialoilla vuosina 2007–2015 kiintein hinnoin.

 200720082009201020112012201320142015
05 – 09 Mineraalien kaivuu0,1040,287.......
10 – 12 Elintarviketeollisuus0,1960,1940,1750,2180,2890,1530,1620,2300,178
13 – 15 Tekstiili ja vaateteollisuus0,3980,4280,4360,3730,3140,3310,2330,2580,435
16, 17 Metsäteollisuus2,0322,0021,8751,7221,8591,9782,0591,9201,939
19 – 22 Kemianteollisuus0,6330,6780,6350,6870,6420,6070,5970,6150,620
24 Metallien jalostus0,3120,3790,4460,3610,3010,3420,3990,3750,356
25,28,29,30,33 Kone- ja metalli-tuoteteollisuus0,0730,0690,0870,1170,1470,1140,1600,1010,095
26, 27 Elektroniikka- ja sähköteollisuus0,0640,145.0,1260,1240,1330,1720,0480,036
18, 23, 31, 32 Muu tehdasteollisuus0,4590,0510,1300,0860,2360,2840,1260,1010,154

Liikevaihto on muutettu kiinteähintaisiksi teollisuuden tuottajahintaindeksillä 2010=100.

Lähde: Tilastokeskus, Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö.

Sähkön käytön tehokkuus liikevaihtoeuroa kohti laskettuna oli tehokkaimmillaan vuonna 2008 kone- ja metallituoteteollisuudessa sekä muussa tehdasteollisuudessa, vuonna 2010 metsäteolli-suudessa, vuonna 2011 metallien jalostuksessa, vuonna 2012 elintarviketeollisuudessa, vuonna 2013 tekstiili ja vaateteollisuudessa sekä kemianteollisuudessa ja vuonna 2015 elektroniikka- ja sähköteollisuudessa.

Taulukko 3. Sähkön kulutus (kWh/jalostusarvo €) Satakunnan eri teollisuuden toimialoilla vuosina 2007–2015 kiintein hinnoin.

 200720082009201020112012201320142015
05 – 09 Mineraalien kaivuu0,2810,7460,1880,1840,3960,6931,7840,4030,237
10 – 12 Elintarviketeollisuus......0,7360,9530,754
13 – 15 Tekstiili ja vaateteollisuus1,7021,7281,4891,5461,4051,5591,4411,0561,831
16, 17 Metsäteollisuus8,31010,4869,3517,72312,1308,430.10,6059,821
19 – 22 Kemianteollisuus2,0602,4782,3602,2161,834.1,9002,1232,180
24 Metallien jalostus1,6043,7595,1082,6212,6712,6411,8482,3281,836
25,28,29,30,33 Kone- ja metalli-tuoteteollisuus0,2790,2450,2890,3540,4680,3750,6500,3050,320
26, 27 Elektroniikka- ja sähköteollisuus0,2060,496.0,4750,4910,6600,596..
18, 23, 31, 32 Muu tehdasteollisuus1,2650,1420,3650,2480,7120,8810,4060,3210,490

Jalostusarvo on muutettu kiinteähintaisiksi teollisuuden tuottajahintaindeksillä 2010=100.

Lähde: Tilastokeskus, Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö.

Sähkön käytön tehokkuus jalostusarvoeuroa kohti laskettuna oli tehokkaimmillaan vuonna 2007 metallien jalostuksessa sekä elektroniikka- ja sähköteollisuudessa, vuonna 2008 kone- ja metalli-tuoteteollisuudessa sekä muussa tehdasteollisuudessa, vuonna 2010 mineraalien kaivuussa ja metsäteollisuudessa, vuonna 2011 kemianteollisuudessa, vuonna 2013 elintarviketeollisuudessa ja vuonna 2014 tekstiili ja vaateteollisuudessa.

Lähteet

Suomen virallinen tilasto (SVT): Teollisuuden energiankäyttö [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-775X. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 25.8.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tene/index.html

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tuottajahintaindeksit [verkkojulkaisu].
ISSN=1796-3613. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 25.8.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/thi/index.html

Suomen virallinen tilasto (SVT): Teollisuuden alue- ja toimialatilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-4747. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 25.8.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/atoi/index.html

Suomen virallinen tilasto (SVT): Alueellinen yritystoimintatilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=2342-6241. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 25.8.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/alyr/index.html

Teksti ja kuvat on tuotettu osana Satakuntaliiton rahoittamaa EAKR-hanketta Teollisuuden uudistumis- ja kilpailukyky – Uudet liiketoimintamallit verkostossa (TEUVO).

Kirjoittaja: Samuli Aho Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksiköstä.

Sivu päivitetty 14.09.2018