Energiatehokkuus

Energiatehokkuudella tarkoitetaan ilmaston lämpenemistä lisäävien kasvihuonepäästöjen vähentämistä kustannustehokkaalla tavalla. Ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi energiaa on myös tärkeä säästää myös muista syistä. Näitä ovat energian saatavuuden turvaaminen, tuontienergiatarpeen vähentäminen, energiakustannusten alentaminen, resurssitehokkuus ja muut ympäristösyyt kuten ympäristön- ja ilmansuojelu. Energian säästöllä pyritään myös edistämään samalla uusiutuvan energian osuuden kasvattamista.

Tuloksellisesta energiansäästöstä Suomessa mainittakoon esimerkkeinä sähkön ja lämmön yhteistuotanto, vapaaehtoisten energiatehokkuussopimusten kattavuus ja energiakatselmusten järjestelmällinen toteuttaminen. Suomi on monissa energiansäästötoimissa ja energiankäytön tehokkuudessa kansainvälisesti johtavia maita. Tämä on saavutettu kustannustehokkailla ratkaisuilla ja vapaaehtoisuuteen perustuvalla energiatehokkuussopimusjärjestelmällä. Tällä hetkellä suurin osa cleantech -liiketoiminnan arvosta tulee energiatehokkuudesta. Energiavirasto vastaa osaltaan energiatehokkuuden edistämisestä, kuten energiatehokkuussopimuksista, energiakatselmuksista, kuluttajien energianeuvonnasta ja viestinnästä sekä tuotteiden ekologisesta suunnittelusta ja energiamerkinnöistä. Energiavirasto seuraa, arvioi kansallisia energiatehokkuustoimia sekä raportoi niistä.

Millainen sitten on Satakunnan teollisuuden energia- ja sähkönkäytön tehokkuus eri toimialoilla? Siitä saadaan seuraavaksi käsitys tarkastelemalla teollisuuden energiankäytön tehokkuutta kulutuksen ja toimialan henkilöstön välisellä suhteella, energiankulutuksen ja liikevaihdon välisellä suhteella sekä energiankulutuksen ja jalostusarvon välisellä suhteella. Tällöin voidaan puhua myös tuottavuudesta tehokkuudesta. Vastaavasti teollisuuden sähkönkäytön tehokkuutta tarkastellaan teollisuuden sähkönkulutuksen ja sen henkilöstön välisellä suhteella, sähkönkulutuksen ja liikevaihdon suhteella sekä sähkönkulutuksen ja jalostusarvon välisellä suhteella. Tilastokeskus määrittää jalostusarvon seuraavasti:

Jalostusarvo mittaa toimipaikan varsinaisessa tuotantotoiminnassa eri tuotannontekijöiden tuottamaa yhteenlaskettua arvonlisäystä. Jalostusarvo lasketaan tuotantotoiminnasta saatujen tuottojen ja toiminnasta aiheutuneiden kustannusten erotuksena. Tuottoihin sisältyy myös toimipaikan toimitukset yrityksen toisille toimipaikoille ja kustannuksiin hankinnat yrityksen toisilta toimipaikoilta. Määritelmän mukaan kustannuksiin ei sisällytetä toimipaikan työvoimasta aiheutuvia kustannuksia.

Mitä pienempiä arvoja teollisuuden energiankulutuksen ja sen henkilöstön välistä suhdetta mittaava mittari saa, sitä tehokkaampaa on kyseisen teollisuudenalan energiankulutus työntekijää kohti laskettuna. Vastaavasti, mitä suurempia arvoja kyseinen suhde saa, sitä tehottomampaa energian käyttö kyseisellä toimialalla on työntekijää kohti laskettuna. Toimialoja ei kuitenkaan voi vertailla keskenään, koska niiden rakenteet ja tuotanto ovat erilaisia. Tästä syystä niiden kehitystä on tarkasteltava vain yksittäin ajallisesti. Vastaavasti samalla periaatteella toimivat teollisuuden energiakäytön ja liikevaihdon välistä suhdetta sekä teollisuuden energiankäytön ja jalostusarvon välistä suhdetta mittaavat mittarit sekä vastaavat mittarit sähkön kulutuksen tehokkuuden mittaamisessa.

Teollisuuden energian käytön tehokkuus

Tarkasteltavana on Satakunnan kaivostoiminnan ja louhinnan (B) sekä teollisuuden (C) yhteenlaskettu toimialaluokka BC. Toimialaluokkaa tarkastellaan energiankulutuksen ja henkilöstön välisen suhteen, energiankulutuksen ja liikevaihdon välisen suhteen sekä energiankulutuksen ja jalostusarvon välisen suhteen kautta.

Liikevaihto ja jalostusarvo on muutettu kiinteähintaisiksi teollisuuden tuottajahintaindeksillä 2010=100.

Lähde: Tilastokeskus, Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö.

Satakunnan teollisuuden yhteenlasketun toimialaluokan BC energian kulutus per työntekijä on tehokkaimmillaan vuonna 2009, jonka jälkeen tilanne huonontuu ollen 600 MWh -luokkaa per työntekijä vuodesta 2010 lähtien. Satakunnan teollisuuden yhteenlasketun toimialaluokan BC energiankulutus per liikevaihto oli tehokkaimmillaan vuosina 2009 ja 2015, tehottomillaan se oli vuonna 2013.  Vastaavasti toimialaluokan BC energiankulutus per jalostusarvo oli tehokkaimmillaan vuonna 2007 ja tehottomillaan vuonna 2011.

Teollisuuden sähkönkäytön tehokkuus

Teollisuuden sähkönkäytön tehokkuutta tarkastellaan Satakunnan teollisuuden toimialalla B (kaivostoiminta ja louhinta) sekä toimialalla C (teollisuus). Toimialoja ei kuitenkaan voida vertailla keskenään niiden rakenteen erilaisuudesta johtuen, vaan niitä tulee tarkastella yksittäin vain ajallisesti.

Lähde: Tilastokeskus ja Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö.

Satakunnan teollisuus toimialan C sähkönkulutus työntekijää kohti laskettuna on tehokkaimmillaan vuonna 2009 ajanjaksolla 2007–2015, jonka jälkeen sähkönkulutus asettuu 213 ja 223 MWh/työntekijä välimaastoon. Kaivostoiminnan ja louhinnan toimialalla B sähkönkulutus työntekijää kohti laskettuna on syklisempää kuin teollisuuden toimialalla. Kaivostoiminnan ja louhinnan toimialan sähkönkäyttö on tehokkaimmillaan vuonna 2010 ajanjaksolla 2007–2015.

Liikevaihto on muutettu kiinteähintaisiksi teollisuuden tuottajahintaindeksillä 2010=100.

Lähde: Tilastokeskus, Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö.

Satakunnan teollisuus toimialan C sähkönkulutus liikevaihtoeuroa kohti laskettuna on 0,65 ja 0,60 kWh välimaastossa ajanjaksolla 2007–2015. Tehokkaimmillaan sähkönkäyttö on kyseisellä toimialalla vuosina 2010, 2014 ja 2015. Kaivostoiminnan ja louhinnan toimialan B sähkönkulutus liikevaihtoeuroa kohti laskettuna on tehokkaimmillaan vuonna 2009. Tehottomillaan se on vuonna 2013.

Jalostusarvo on muutettu kiinteähintaisiksi teollisuuden tuottajahintaindeksillä 2010=100.

Lähde: Tilastokeskus, Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö.

Satakunnan teollisuustoimialan C sähkönkäytön tehokkuus jokaista jalostusarvo euroa kohti laskettuna on tehokkaimmillaan vuonna 2010 ja tehottomimmillaan vuonna 2008 ajanjaksolla 2007–2015. Kaivostoiminnan ja louhinnan toimialan B sähkönkulutus jalostusarvo euroa kohti laskettuna on tehokkaimmillaan vuonna 2010 ja tehottomillaan vuonna 2013.

Lopuksi Satakunnan teollisuuden toimialojen sähkönkäyttöä tarkastellaan Tilastokeskuksen TOL luokituksen 2-luokitusnumeron tarkkuudella. Tarkasteltavana ovat toimialat mineraalien kaivu, elintarviketeollisuus, tekstiili- ja vaatetusteollisuus, metsäteollisuus, kemianteollisuus, metallien jalostus, kone- ja metallituoteteollisuus, elektroniikka- ja sähkötuoteteollisuus, muu tehdasteollisuus.

Taulukko 1. Sähkön kulutus (MWh/työntekijä) Satakunnan eri teollisuuden toimialoilla vuosina 2007–2015.

	2007	2008	2009	2010	2011	2012	2013	2014	2015
05 – 09 Mineraalien kaivuu	24,000	76,305	22,936	18,100	31,532	59,701	118,143	25,316	21,552
10 – 12 Elintarviketeollisuus	43,316	43,654	41,551	54,428	65,023	36,844	44,700	62,288	46,050
13 – 15 Tekstiili ja vaateteollisuus	95,967	104,079	106,317	94,545	89,147	91,255	65,760	57,644	91,922
16, 17 Metsäteollisuus	1219,817	1160,377	1067,464	1126,442	1136,641	1165,114	1200,093	1244,908	1285,276
19 – 22 Kemianteollisuus	234,166	249,422	223,124	260,716	267,970	252,614	269,186	283,283	282,497
24 Metallien jalostus	296,366	264,789	232,663	351,242	284,89	306,631	351,753	307,991	298,458
25,28,29,30,33 Kone- ja metalli-tuoteteollisuus	17,370	15,583	19,645	26,272	35,379	26,439	34,527	24,153	23,297
26, 27 Elektroniikka- ja sähköteollisuus	11,438	29,091	.	23,952	23,529	23,438	32,895	13,857	9,852
18, 23, 31, 32 Muu tehdasteollisuus	83,276	9,026	22,917	14,474	43,151	49,435	21,882	17,986	28,902

Lähde: Tilastokeskus, Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö.

Tilastosta selviää kuinka valtavia eroja eri teollisuuden alojen sähkönkulutuksessa on työntekijää kohti laskettuna. Nämä erot johtuvat tietysti toimialojen erilaisesta toiminnasta eikä niitä voida talouden tehokkuutta silmällä pitäen vertailla keskenään. Yksittäisten Satakunnan teollisuustoi-mialojen sähkönkäytön tehokkuus on tilaston valossa tehokkaimmillaan kone- ja metallituoteteol-lisuuden ja muu tehdasteollisuuden toimialalla vuonna 2008, metsäteollisuuden, kemianteol-lisuuden ja metallien jalostuksen toimialoilla vuonna 2009, mineraalien kaivuun toimialalla vuonna 2010, elintarviketeollisuuden toimialalla vuonna 2012, tekstiili ja vaateteollisuuden toimialalla vuonna 2014 ja Elektroniikka- ja sähkö-teollisuuden toimialalla vuonna 2015.

Taulukko 2. Sähkön kulutus (kWh/liikevaihto €) Satakunnan eri teollisuuden toimialoilla vuosina 2007–2015 kiintein hinnoin.

	2007	2008	2009	2010	2011	2012	2013	2014	2015
05 – 09 Mineraalien kaivuu	0,104	0,287	.	.	.	.	.	.	.
10 – 12 Elintarviketeollisuus	0,196	0,194	0,175	0,218	0,289	0,153	0,162	0,230	0,178
13 – 15 Tekstiili ja vaateteollisuus	0,398	0,428	0,436	0,373	0,314	0,331	0,233	0,258	0,435
16, 17 Metsäteollisuus	2,032	2,002	1,875	1,722	1,859	1,978	2,059	1,920	1,939
19 – 22 Kemianteollisuus	0,633	0,678	0,635	0,687	0,642	0,607	0,597	0,615	0,620
24 Metallien jalostus	0,312	0,379	0,446	0,361	0,301	0,342	0,399	0,375	0,356
25,28,29,30,33 Kone- ja metalli-tuoteteollisuus	0,073	0,069	0,087	0,117	0,147	0,114	0,160	0,101	0,095
26, 27 Elektroniikka- ja sähköteollisuus	0,064	0,145	.	0,126	0,124	0,133	0,172	0,048	0,036
18, 23, 31, 32 Muu tehdasteollisuus	0,459	0,051	0,130	0,086	0,236	0,284	0,126	0,101	0,154

Liikevaihto on muutettu kiinteähintaisiksi teollisuuden tuottajahintaindeksillä 2010=100.

Lähde: Tilastokeskus, Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö.

Sähkön käytön tehokkuus liikevaihtoeuroa kohti laskettuna oli tehokkaimmillaan vuonna 2008 kone- ja metallituoteteollisuudessa sekä muussa tehdasteollisuudessa, vuonna 2010 metsäteolli-suudessa, vuonna 2011 metallien jalostuksessa, vuonna 2012 elintarviketeollisuudessa, vuonna 2013 tekstiili ja vaateteollisuudessa sekä kemianteollisuudessa ja vuonna 2015 elektroniikka- ja sähköteollisuudessa.

Taulukko 3. Sähkön kulutus (kWh/jalostusarvo €) Satakunnan eri teollisuuden toimialoilla vuosina 2007–2015 kiintein hinnoin.

	2007	2008	2009	2010	2011	2012	2013	2014	2015
05 – 09 Mineraalien kaivuu	0,281	0,746	0,188	0,184	0,396	0,693	1,784	0,403	0,237
10 – 12 Elintarviketeollisuus	.	.	.	.	.	.	0,736	0,953	0,754
13 – 15 Tekstiili ja vaateteollisuus	1,702	1,728	1,489	1,546	1,405	1,559	1,441	1,056	1,831
16, 17 Metsäteollisuus	8,310	10,486	9,351	7,723	12,130	8,430	.	10,605	9,821
19 – 22 Kemianteollisuus	2,060	2,478	2,360	2,216	1,834	.	1,900	2,123	2,180
24 Metallien jalostus	1,604	3,759	5,108	2,621	2,671	2,641	1,848	2,328	1,836
25,28,29,30,33 Kone- ja metalli-tuoteteollisuus	0,279	0,245	0,289	0,354	0,468	0,375	0,650	0,305	0,320
26, 27 Elektroniikka- ja sähköteollisuus	0,206	0,496	.	0,475	0,491	0,660	0,596	.	.
18, 23, 31, 32 Muu tehdasteollisuus	1,265	0,142	0,365	0,248	0,712	0,881	0,406	0,321	0,490

Jalostusarvo on muutettu kiinteähintaisiksi teollisuuden tuottajahintaindeksillä 2010=100.

Lähde: Tilastokeskus, Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö.

Sähkön käytön tehokkuus jalostusarvoeuroa kohti laskettuna oli tehokkaimmillaan vuonna 2007 metallien jalostuksessa sekä elektroniikka- ja sähköteollisuudessa, vuonna 2008 kone- ja metalli-tuoteteollisuudessa sekä muussa tehdasteollisuudessa, vuonna 2010 mineraalien kaivuussa ja metsäteollisuudessa, vuonna 2011 kemianteollisuudessa, vuonna 2013 elintarviketeollisuudessa ja vuonna 2014 tekstiili ja vaateteollisuudessa.

Lähteet

Suomen virallinen tilasto (SVT): Teollisuuden energiankäyttö [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-775X. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 25.8.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tene/index.html

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tuottajahintaindeksit [verkkojulkaisu].
ISSN=1796-3613. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 25.8.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/thi/index.html

Suomen virallinen tilasto (SVT): Teollisuuden alue- ja toimialatilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-4747. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 25.8.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/atoi/index.html

Suomen virallinen tilasto (SVT): Alueellinen yritystoimintatilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=2342-6241. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 25.8.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/alyr/index.html

Teksti ja kuvat on tuotettu osana Satakuntaliiton rahoittamaa EAKR-hanketta Teollisuuden uudistumis- ja kilpailukyky – Uudet liiketoimintamallit verkostossa (TEUVO).

Kirjoittaja: Samuli Aho Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksiköstä.

Sivu päivitetty 14.09.2018