Älykäs erikoistuminen

Smart100Business -hankkeen tavoitteena on vahvistaa maakunnan älykästä erikoistumista erityisesti Siniseen kasvuun liittyvää osaamista parantamalla. Sinisellä kasvulla tarkoitetaan hankkeessa meriklusterin ja meriteollisuuden kehittämistä makro- ja mikrotasoilla. Hankkeen makro-osiossa kehitetään menetelmiä tunnistaa ja analysoida ennen muuta määrällisesti älykkään erikoistumisen mahdollisuuksia ja haasteita Satakunnan aluetaloudelle huomioiden kansalliset ja Euroopan unionin aluekehittämistavoitteet. Mikronäkökulmassa keskeisenä päämääränä on edesauttaa Satakuntalaisen meriteollisuuden …

Smart100Business -hanke Lue lisää »

Teollisuuden uudistumis- ja kilpailukyky – Uudet liiketoimintamallit verkostoissa (TEUVO) -hankkeen verkostoliiketoimintaan keskittynyt päätösseminaari järjestettiin Porin Yliopistokeskuksessa 17.9.2018. Seminaarin puheenvuorot käsittelivät projektialliansseja sekä verkostoliiketoimintaa teollisuudessa. Tältä sivulta löytyy seminaariesitysten tallenteita sekä TEUVO-hankkeen tuloksia esittelevä video. TEUVO-hanke toteutettiin vuosina 2015 – 2018 Turun yliopiston kauppakorkeakoulun ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteistyönä. Hankkeen päärahoittaja on Satakuntaliitto (EAKR). Seminaarimateriaali 17.9.2018 …

TEUVO-hanke — verkostoliiketoiminta Lue lisää »

Tälle sivustolle on koottu älykkääseen erikoistumiseen liittyvää materiaalia. Sivulta löytyvät älykkään erikoistumisen seminaariin 20.9.2018 koostetut materiaalit ja tallenteet. Mukana on myös kattava raportti älykkäästä erikoistumisesta. Sivua päivitetään parhaillaan. Seminaarimateriaali 20.9.2018. EU:n älykkään erikoistumisen konsepti ja tavoite, Satakunnan strategiset linjaukset Katja Laitisen esitys löytyy täältä. Kansainväliset yritykset ja globaalit arvoketjut Ari Karppisen esitys löytyy täältä. Älykkään erikoistumisen indikaattori meillä …

Lisämateriaalia Lue lisää »

Älykkään erikoistumisen prosessin keskeisessä roolissa on yrittäjämäinen etsiminen, jossa alueen ruohonjuuritason toimijat pyrkivät itse aktiivisesti tunnistamaan ja edistämään alueen keskeisiä vahvuuksia. Tärkeänä toimija on yrityssektori, mutta myös muut alueen toimijat voivat olla mukana yrittäjämäisen etsimisen prosessissa. Yrittäjämäistä etsimistä voidaan kuvata ja sen kehitystä seurata muun muassa yrittäjyysaktiivisuuteen ja yritysdynamiikkaan liittyvillä tunnusluvuilla. Alueiden välisiä eroja yritysaktiivisuudessa …

Satakunnan yritystoiminnan kuvausta älykkään erikoistumisen kannalta Lue lisää »

Väestö Satakunnan väestön kehitykseen vaikuttaa syntyvyyden ja kuolleisuuden erotus sekä kokonaisnettomuutto. Satakunnan väestön kokonaisnettomuutto koostuu Satakuntaan ja sieltä pois päin suuntautuvasta maan sisäisestä ja ulkoisesta nettomuuton summasta. Ulkoisella nettomuutolla tarkoitetaan tässä yhteydessä nettosiirtolaisuutta, joka on maahanmuuton ja maastamuuton erotus. Seuraavaksi luodaan katsaus Satakunnan tilanteeseen. Lähde: Tilastokeskus Satakunnan väestön kehitys on ollut laskemaan pain ajanjaksolla 2000–2017. Satakunnan …

Satakunnan väestö, työmarkkinat ja huoltosuhde Lue lisää »

Älykkään erikoistumisen ”älykkyys” syntyy paitsi siitä, että toimijat tuntevat alueen vahvuudet ja päätökset perustuvat näyttöön (evidence-based strategy), myös erityisesti siitä että tavoitteena on innovatiivisuus, teknologinen kehitys sekä osaamisintensiivisyys. Älykkäässä erikoistumisessa alueen toimintojen ja toimialojen välille pitäisi syntyä tiedonvaihdannan verkostoja. Erityisen tärkeää olisi, että osaamisintensiiviset sektorit ja yritykset verkottuvat perinteisten toimialojen kanssa, jolloin innovatiiviset ideat, toiminnot …

Innovatiivisuus Lue lisää »

Satakunnan maakuntaohjelma 2017–2018 määrittää avoimuuden yhdeksi maakunnan erikoistumisalueeksi. Sillä tarkoitetaan maakunnan harjoittamaa ulkomaankaupan vientiä ja tuontia. Ulkomaankauppa on tärkeässä asemassa maiden vaurastumisprosessissa ja niin se on myöskin yksittäisten alueidenkin kuten Satakunnan maakunnassakin. Satakunnan yritykset hakevat ulkomaankaupan kautta lisää ostovoimaisia kuluttajia tuotteilleen ja ulkomailta taas tuodaan tuotteita ja muita hyödykkeitä, joita omalta alueelta ei ole saatavissa …

Avoimuus Lue lisää »

Tälle sivulle tuotetaan tietoa Satakunnan talouden yleistilanteesta älykkään erikoistumisen kannalta. Sivu päivitetty 11.02.2017

Vesihuollon on elinehto yhteiskunnan toiminnalle ja jokapäiväiselle elämän sujuvuudelle. Vesihuollon järjestämiseen ryhdyttiin kaupungistumisen myötä Suomessa 1800-luvun lopulla parantaakseen palojen sammuttamista, juomaveden saantia sekä yleistä terveyttä. Helsinkiin rakennettiin 1870-luvulla vesijohto- ja viemäriverkostoa. Kaupunki sai myös Suomen ensimmäisen vesilaitoksensa vuonna 1876. Näillä uudistuksilla oli merkittävä vaikutus kaupungin tartuntatautien kukistamisessa sekä imeväiskuolleisuuden vähentämisessä. (Katko 1996) Puhdas talousvesi, kattava …

Vesien turvallisuus Lue lisää »

Satakuntaliitto on määritellyt valmistavan teollisuuden yhdeksi Satakunnan älykkään erikoistumisen alueeksi maakuntaohjelmassa 2014–2017. Satakunnan teollisuuden kokonaiskehitystä käsitellään bruttoarvon, jalostusarvon, liikevaihdon, henkilöstön sekä toimipaikkojen kehityksen kautta. Luodaan myös katsaus valittujen toimialojen kehitykseen. Lisäksi valmistavasta teollisuudesta esitellään myös automaation käyttöönottoa koskevan kyselyn tuloksia. Toimialat BCD koostuvat kaivostoiminnan ja louhinnan (B), teollisuuden (C) sekä sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto sekä …

Valmistava teollisuus Lue lisää »