Jarmo Vehmas & Jari Kaivo-oja, Turun kauppakorkeakoulu.
Selvityksessä tarkastellaan Satakunnan elinkeinotoiminnan kehitystä sekä kokonaisuutena että toimialoittain. Pidemmän aikavälin tarkastelu perustuu Tilastokeskuksen aluetilinpidon uusimpiin tietoihin ja kattaa toimialojen osalta vuodet 2010–2021.
Selvityksen johtopäätöksiä
Työllisyyden parantuminen on ollut merkittävä arvonlisäystä kasvattava tekijä Satakunnassa.
Seutukunnittaiset erot ovat huomattavia. Rauman ja Pohjois-Satakunnan seutukunnissa erityisesti yksityisen sektorin tuottavuus on kasvanut. Rauman seutukunta on Satakunnan taloudellinen veturi.
Arvonlisäykseen vaikuttavien tekijöiden analyysi tunnistaa vain työn tekemiseen liittyviä vaikutuksia. Esimerkiksi digitalisaatio voi vaikuttaa niihin kaikkiin.
Satakunnan aluetalouden pahimpia ongelmia ovat väestön väheneminen ja monien toimialojen heikko tuottavuuskehitys.
Lähes puolessa Satakunnan toimialoista arvonlisäys ja työn tuottavuus ovat kuitenkin kasvaneet, ja tuottavuuskehitys on koko maan keskiarvoa parempi esim. maa- ja metsätaloudessa, puuteollisuudessa, huonekaluteollisuudessa, muussa valmistuksessa, viemäri- ja jätevesihuollossa, televiestinnässä, tieteellisessä tutkimuksessa ja kehittämisessä, työllistämispalveluissa ja liike-elämän hallinto- ja tukipalveluissa.
Keskiarvoa paremmin tuottavilla toimialoilla vahvuuksista tuottavuudessa kannattaa pitää jatkossakin hyvää huolta.
Useilla toimialoilla erot valtakunnalliseen tasoon eivät ole isoja ja siten ehkä helpostikin kurottavissa umpeen. Siellä, missä tuottavuuserot ovat isoja, tarvitaan alueellisia ja osaksi valtakunnallisia erityistoimenpiteitä.
